Meijän päivä oli viime lauantaina. Ja mikä täyellinen päivä se olikaan! Eikä tullunna maalimanloppua, maalima järisi muista syistä ja siittä synty meijän avioliitto. 

Onnenkyyneleitä vuodatettiin monen silimäkulumasta, nauru raikas ja onnellissuus ja rakkaus loimusi joka suunnalta. Tunnelma oli niin kuvvauksissa, kirkossa kuin juhulapaikallakkii ihan huikee, rento ja välitön.

Sanat ei taho riittää kuvvaileen. Se tunne on mun syämmessä, mun miekkoseni syämmessä.

Ohan tässä jo taivallettu 3,5v yhessä ja suurin osa tuostahi ajasta saman katon alla, mutta kyllä tuo päivä, ne kaikki sanat ja teot ja tunne, vahvisti tän meijän jutun ihan uusille kerroksille.

Mä todellakin TAHDON <3