Mulle suotiin ylellisyyttä! Tätä mä oon saanu kauan oottaa, välillä oo ees osannu haaveilla tämmötteestä luksuksesta. Mutta nyt! Nyt mä sain tulla hilijasseen kottiin, jossa oli vaan kissa sohvalla umpiunessa. Ja saan olla tässä ihanassa rauhan tyyssijassa illan issekseen vielä huomennakkii. Saan mennä nukkuu issoon sänkyyn seurana korkeentaan kissa. Ei koirakamujakkaan kylessä kiinni, ei miekkosta valtaamassa allaa. 

Eläkä siellä yhtään aattele tätä millään tavalla negatiivisesti tai eppäilevästi. Välillä sitä vaan tarttee saaha ommaa tillaa. Siis ihan fyysisesti. 

Tän hurlumheisyksyn ja luopumisentuskan ja muun härdellin jäläkeen pari päivää iisii ja tää tyttö jaksaa taas ihan eri innolla!