Miten voiki aikuista immeistä jäskättää työssäoppimisseen meno? Immeistä, joka ollu vuos kauet työelämässä tehen töitä monennäkösissä paikoissa erilaisten immeisten kanssa. Eikä tää lasten kanssa oleminen ja heijän ohjaamisensa mikkään uusjuttu ees oo mulle! Silti uni oli katkonaista ja unia näky kouluelämästä palijon, nyt käet tärrää ja vattassa lentellee perhosia... 

Mulla kuitenki ny pitäis olla ns. helepompi rooli tuolla nää oppimisviikot, ku oon opiskelijan roolissa siellä. Tutkinnonsuorittamisviikolla sit oikeesti tarviis osata jo hyvästi. Mut mulla ny on tää pieni vajavaisuus aattelussani, jotta mun tarviis heti olla erinomainen tai vähintäänki ammattilainen... 

Mut juu, ans kattoo kui meitin käy! Luulenpa, et hengissä selevittään tästäkkii.