Teen itte poikasilleni joulukalenteria, jossa lapset joutuu etsiin yllärinsä millon minkäkin vihjeen muodossa, kartan avulla, arvoituksen avulla, tai jotenkinsa muuten. Tänä aamuna pistin poikaset kulkemaan vihjeeltä toiselle ennen ylläriä. Ja voi sitä esikon naamalta loistavaa ilmettä, kun hän lappusta lukiessaan hokasi mikä se ylläri onkaan. Tänä aamuna lappusessa luki, jotta tällä lappusella pääsee tännään paikkaan, jossa voi hyvinnii kuulua purpur ja miau! Hän arvasi heti, että vien heijät kissakahvillaan käymään. Tuli kyllä niin hyvä mieli ittelle nähessäni poikasteni onnelliset olemukset! On tässä taas pitkin syksyä ollu millon minkäkimoista tarpomista, jotta kyllä sisintä lämmittää tämmönen. Nyt intopinkeenä oottaavat millon lähtään. Kohta mennään!