Ompahan ihanata kyllä, kun on taas pakkasta ja lunta ja talavi. Tykkään ihan älyttömästi kyllä. Ja vieläpä mun syyslomalleni ossui nää ihanat alakutalaven kelit! Halluisin vaan olla ulukona. Olin torstaina semmotteessa pienessä operaatiossa, jonka tähen nyt pittää ottaa loppuviikko hissuksiin. Jospa nuita kelejä riittäs ens viikolle vielä, ku vointi sallis pulukkamäet ja koirien kans mettälenksut.

Ossaamisalaopinnot on nyt siis puoliksi tehty, ku eka tutkintotillaisuus ja harkka kunnialla läpi. Saa nähä mimmosilla arvosanoilla. Hyvä mieli kuitennii jäi, haikeus vaan jäi. Paikka oli ihan huikee ja sain tehhä tosi palijon kaikkee. Jospa joskus sinne töihin pääsisin. Harmittaa näissä harkoissa se, et heti kun alakaa olla ihan ajatustakkii mukana tekemisessä, ni sitte se jo loppuu... 

Mutta nyt hilijaiselosta nautiskelua hetki, ku miekkonennii lätkää pellaamassa ja lapsvappaata. Koirulit ja kissa vaan koisiivat viekussa sohvalla ja radiossa soi iskelmä. Välillä näin. Ja näin on nyt oikein hyvä.