Niinhän se on. Luonto herräilee ja elämät alakaa alusta. Tai siltä minusta tuntuu just nyt. 

Mulle on tosiaanki nyt kirjoteltu ammatillisseen kuntoutukseen lippulappuja ja tie käy muihin hommeloihin nykysestä työpaikastani. Ja kuten ylleensäkkii, nyttennii kävi sillai, että sieltä yhestä talosta taas hättyyttelivät, jotta oisinko kiinnostunnu tulleen heille kesäksi. Ja minä tietty heti, että no mikä jottei.. Mutta nytten ko oon näitä juttuloitani käännelly, ni kyllä mulla vaan niin kauheen kovasti tekis mieli lähtee ihan toiseen suuntaan. 

Ideoita pursuaa pääntäyeltä ja syänalta kihelmöi ja vattassa on perhosia, hippasen levoton olo ja mieli. Uutta kohti mieleni halajaa... Kesäduunissa ois sinällään hyvänä puolena, jotta rahhaahan se tietäs eritavalla, mutta se henkinen rasite on fakta ja jos työpari(t) on hanurista, ni vielä kaameemmat vuorot ois tiiossa.... Hankalata. Ja sössisinkö sitten terveyttäni enämpi ja sitä kautta muuta ellooni.. Oihjavoih..

Maltti on valttia ja tarttee mulla tässä nyt oikeesti saaha selekoo monestakkii asiasta vielä, että voin sitten tehhä oikeen päätöksen myös järkipohojalta. 

Että tilulii vaan <3