Kylläpä on nuupahtannu olo. Olin risteilyllä, ihan kivvaa oli. Vieraitten ihmisten joukossa ja kovassa metelissä teki vaan tehtävänsä, että nyt oon ihan tööt. Hippasen koin ulukopuolisuuentunnetta, ku porukka mua paljon nuorempaa ja muille maistui juoma, ittellä ei siinä määrin, niinkö ei millonkaan muutenkaan. Kiva oli päästä kuuntelleen kuitenki elävää musaa ja joraamaan ja tutustelleen uusiin tyyppeihin. Ja saattaa tuo reissu poikia mulle uuen työpaikan, ainaki haastattelun...  Eli ei ihan turha reissu kuiteskaan. 

Mitä opin tästä? Kannattaa lähtee ja mennä mukkaan, olla rohkeesti oma ittesä ja hyväksyä se mimmonen on. Eikä sitäkään tartte pyyellä anteeksi.