Osallistuin tännään yhteen luovantoiminnan ryhmään, jonka järjesti yks mielenterveyspuolella toimiva yhistys. En oo ennen osallistunnu tän tai minkään muunkaan tän alan järjestön juttuihin, mutta nyt sattu silimään netissä ilimotus ja kaikenlisäks se oli ilimanen, ni samapa tuo oli  käyä kattomassa mimmosta se on. 

Tähän ilimottauvuin jo viime kuun puolella. Tapani mukkaan innostuin ekka ja sit eilen illalla ja varsinki tänä aamuna alloin miettiä millä verukkeella mä sen peruisin. En ois tahtonnu miekkoselle sannoo mittään tästä menostani, en tiiä miksi. Ja ku eilen hokasin, että miekkonen menneeki vasta iltavuoroon ja näin ollen mun on tietty kerrottava minne meen, ku tää hommeli oli aamupäivällä. Aamulla tosiaan vielä pähkäilin perunko, jätänkö vaan menemättä laadilaadilaa. Kylymässä veessä sukeltaminen kuitenki taas rauhotti mieltäni niin hyvin, jotta aatelin, että nyt taas loppu tälle ihime höpötykselle pääni sisuksissa ja kyllä vaan meen sinne ja kerron miekkoselle jopa.

Ja näin tein. Ja hengissä selevisin taas. Vaikka mentiinki mun epämukavuusalueella palijoltikkii. Ventovieraitten ihimisten kanssa ja heijän katseittensa eessä heittäytyä naurettavaksikin. Hyväntahtoselle naurulle tosin, mutta kuitennii. 

Osallistumista helepotti heti, kun ohjaaja ilimotti kärkeen, jotta jokkainen osallistuu sen verran ku kokkee kykenevänsä, tilasta saa välillä poistua, jos on tarve janiineespäin. Myös se, ettei siellä tarvinnu kellekkään kertoo nimmeesä tai yhtään mittään ittestään. Se oli erittäin helepottavvaa. Toisaalta se, että siellä oli lähes kaikki muut tuttuja keskennään, ni pikkasen tuntu välillä varsinnii niissä heittäytymisjuttuissa hitusen hankalalta olla. Mutta sitten toisaalta taas en antannu sen häiritä.

Oon ammattieni ja opiskeluitteni ja harrastusteni myötä ollu vaikka mimmosessa leikissä ja juttuissa mukana, sen puolesta tää ei ollu uutta. Nyt mä lähin kuitenki oikeesti kuulostelleen itteeni, et mikä tuntuu hyvältä osallistua, mihin en taho osallistua ja sit vielä yhessä jutussa pikkasen sietäänni sitä epämiellyttävvää tunnetta ittessäni, eli lähin myös pikkasen haastaa ihteeni. Ja uskalsin tehhä ja toimia just nuin. Siittä oon ittestäni erittäin ylypee. Hyvä minä!

Lopussa alako päätä jyskytellä ja hetkellisesti olin tosi väsyny, jäi kokemuksesta kuitennii hyvä viilis. Voisinpa mennä toistekkii.