Olipahan haipakkata viikonlopun töissä, kun tupa täynnä kaikenmoista karvaturria ja töppöjalakaa. Mutta ei se tunnu missään moinen aherrus, kun saa tehhä sitä huippistyypin kanssa. 

Olin siis koko viikonlopun ystikseni luona, joten töitten ohessa ehti pölijäillä, parantaa maalimmaa, nauraa veet silimistä tursuten, suunnitella tulevaa ja höpötellä niitä näitä. Oli kyllä todella vapauttavvaa. 

Mulla oli kyllä onni myötä, kun pääsin tuonne työkokkeiluun. Ihan huikee ympäristö toipua takas työkuntoon. 

Ja perjantaina tuli myös tieto, jotta muuttaa pääsen kuun lopussa. Huh. Helepotushan se on. Saaha selekyyttä ihan kaikkeen.

Jotta vaikka nyt onnii vähä nuutunnu olo kuu-ukon heräteltyä taas pitkin yötä, (toissa yön esitti semmosta unishowta, että meno ois heikompaa hirvittänny) niin mieli on aikast kevyt ja mukavalta tuntuu, kun saa tän päivää olla vaan. 

Mukavata viikonalakua kaikille!