Moikkamoi! Pitkästä aikaa! Mieli on teheny taas kirjotella monneen kertaan, aika vaan hujahtannu touhutessa ja välillä ihavvaan ollessa. Ollaan taas hyvin tiiviisti vietetty aikaa Miekkosen kanssa, sen huomaa taas, kun oon jättänny ittelle tärkeitä juttuja taka-alalle. Mutta tästäkin tuossa jo on ehitty jutella männä viikolla ja mun ovvaan rohkeesti otettava se aika ittelleni. Tokihan sitä toivoo, jotta se jossain kohtaa myös mulle pyytämättä annettaan. Sen aika on sitten eempänä. Ensin koettava ittellä tää tilani ottaminen luontevammaksi, kyllä tähän sitten muukkin tottuu.

Oon osallistunnu kehopositiivissuusjuttuihin ja kokenu ihan huimia mäkiä sen tiimoilta, ylösalasylös. Projekti herättiki tosi vanahoja ja kippeitä juttuloita pintaan. Niitä tuossa työstänny ja päivittänny tuntemuksiani ittelleni. Miekkoselle onneksi pystyn kans asioista puhhuun. Siittä on iso apu. Mutta toivottavasti terapiani jatkuu ens kuussa...

Ahistustakkii on ollu jonnii verran ja panniikkikohtaus oli kaupassa ryöpsähtää perjantaina päällensä monen kuukauen tauon jäläkeen. Onneksi sain tilanteen haltuun ja asiaa käsiteltyä sitte kotona. 

Selekeesti se kokemus, jos hommat tuntuu menevän liikaa toisten mukkaan ja mä en oo ihan ohjaksissa tuntumalla, ni herättää tota ahistus- ja panniikkikohtausta. Väsymystila ja liikaa asioita lyhyessä ajassa, ni on mulle vielä sietokyvyssä herkillä.

Muttajoooo, tää oli ny tämmönen pikapäivitys, jotta täällä ollaan yhä ja asiata piisaa. Nyt on laitettava pää hetkeks tyynyyn ja päikkäreille, illaksi on taas ohjelmata.

Mukavaa viikonalakua sullekkin!