Tää mun päänsisänen ralli on taas sellasessa vauhissa, että oksat pois. Aatokset sinkoilee sinne sun tänne. Pittäis-lista on mahoton. Jokseenkin kehhää kiertää kuitenni nää jutut päässä.

Nuppinikkarilla jutusteltu aiheesta. Varsinni tuosta pittäis ja pakkotehhä-listastani. Mun tulis kääntää aatokseni halluun/en halluu- muotoon. Ottaa vastuuta ihan pienimmistäkkii päätöksistä mitä mä päivittäin teen. Samalla asettaa ittelleni rajoja. Rajoja mitä multa puuttuu. Annan ihmisten kävellä yli miten lystää, jyrätä mun mielipitteet ja meen vaan muitten mukana. Onko tuo ny ihmekkään,että itttunto ja psyyke ylipäänsä on koetuksella tässä. Samalla asetan rajoja tuohon ahmimisseenki. Otan vastuuta siittä mitä suuhuni tungen. Tiedostan sen. Tän jäläkeen se ei oo ennää niin semmosta tunnesekamelskastahöttöö. Mä halluun nyt syyä kaks pallaa suklaata. Mä syön nyt kaks pallaa suklaata. Mä en halluu syyä kolomatta pallaa ennää. Mä en syö kolomatta pallaa suklaata. No mieli muuttuu. Halluunki syyä kolomannen palan. Syön kolomannen palan. Teen sen tietosesti. Hyväksyn sen. Näin tällä kertaa.

Mulle ois myös hyväksi opetella tiiostaan rajani. En voi saaha kaikkee just nyt heti. Mä en vuosikymmenien paskalattausta saa kipattua kerralla tunkiolle. Poloku etenee askel kerrallaan. Aatos kerrallaan. Ateria kerrallaan. Hetki kerrallaan. 

Yks iso ropleema on mulla myös tuo sisuksiini kertyvä agressio. Ja varsinnii sen oikeenlainen purkaminen. Nyt on laarit niin täynnä vihhaa, että räjähtelen ihan pienemmistäkkii. Suhteettomasti ja vääristä asioista. Ja ohan se ny lähheisille ihan kohtuutonta saaha tuta nahhoissaan tää kaikki. Oon joskus harrastannu thaiboxingia eli muay thaita. Kokonaisvaltasta reenaamista ja ihan helevetin hyvä agressionpurkutapa. Halluisin palata sen lajin parriin. Rahat on vähissä eli ehken ny pääse sitä harrastaan, mutta jottain säkkiä pittäis päästä hakkaamaan ja potkimmaan. Uskon,että se auttais. Haluan myös kokkeilla tuottaa kirjallista agressionpurkamista. Se vaan tuntuu aina kovin pelottavalta. Vaikka nehän on vaan sanoja paperilla. Ja sen paperinhan voi aina heittää roskiin tai polttaa. Silti. Joku siinä on ahistavvaa. Mutta haluan yrittää.