Huppista, valmistuinpa juuri uuteen ammattiin! Kaiken pinnottamisen, ittesä ruoskimisen, jännittämisen ja ittesä voittamisen usseemmanni kerran jäläkeen, mä oon nyt uuen alan ammattilainen. Lähihoitaja. Kyllä. Hyvä minä!

Uuen alan ammattilainen, alan, jonka vuoskauet kuvittelin olevan mun epämukavuusalueella; alan, johon aattelin olevan täysin epäkelpo. Mutta kuinkas sitten kävikään? Rohkeesti hain, pääsin, opiskelin ja löysin itteni alalta, johon koen soveltuvani paremmin kuin hyvin. Ja nyt suunnittelen jo jatko-opintoja, vaikka nekin aattelin kattella "sit joskus". Toki töihin tahon nyt päästä. halu kehittyä ja parantaa osaamistaan on kova. Harmi vaan, kun just tän ossaamisalan töitä ei meijän nurkilta liiemmin nyt löyvy. Mut verkkoja heittelen vesille ja uskon kovasti siihen, että tää mun positiivinen tuulenvire elämän tuiverruksissa kantaa myös työrintamalle.

Mutta nyt pikkasen leppoo ja lommaa viikko kaks.